Maailman ääriin 2023-2024

                                                                                         Santiago de Chile, 28.1.2024     Kun Cookinsaaret jäivät taakse, edessä olivat rankat matkustuspäivät ja siirtyminen uuteen maanosaan, Etelä-Amerikkaan. Tyynimeri tuli ilmasta tutuksi sillä lentelin sitä vähän älyttömästikin edestakaisin. Reissun pisimpänä lentopäivänä lähdin aikaisin aamusta Aucklandista ensin Sydneyhin ja lyhyehkön pysähdyksen jälkeen hurja yli 12 tunnin lento Santiagoon, Chileen.  Ja ihan kun tämä ei riittäisi, niin muutaman välipäivän jälkeen Santiagosta takaisin Tyynellemerelle, Pääsiäissaarille ja tietenkin takaisin.  Tyhmää sahaamista, myönnän, mutta kun vuosi sitten Kilroyn Timon kanssa reissua mietittiin kasaan, niin järkeviä vaihtoehtoja ei oikein ollut. Haikailin vaihtoehtoa, että olisin mennytkin Tahitille (Cookinsaarten sijaan), koska sieltä oli ennen koronaa ollut säännöllinen lentoliikenne Pääsiäissaarille. Näin olisin päässyt parilla samaan suuntaan vievällä pompull

                                                                                                 Muri, Rarotonga 11.1.2024 Kaksi viikkoa keskellä Tyyntämerta Tammikuun alussa kuulostaa juuri niin hienolta kuin se olikin. Kahden tiivistahtisen road tripin, Australian ja Uuden-Seelannin yli 2 kuukauden autoilun jälkeen, olin arvellut kaipaavani paria ”lomaviikkoa” reissaamisen väliin. Hyvin mietitty, totean itseeni tyytyväisenä nyt kun lähden reissun neljänteen vaiheeseen, ison meren yli kohti Etelä-Amerikkaa.  Sitä ennen pari kaunista riviä Cookinsaarilta.    Aikavyöhykkeet  Pääsin leikkimään aikavyöhykkeillä, kun olin sekä ensimmäisten joukossa juhlimassa uutta vuotta 2024 Aucklandissa, että ihan viimeisten joukossa Rarotongalla, Cooksaarilla. Vähän erikoista on ollut se, että kun olin tottunut olemaan reissussa koko ajan enemmän tai vähemmän Suomea edellä, niin tällä hetkellä olenkin maksimaaliset 12 tuntia jäljessä. Kuten olen aiemmin kertonut, minua kiehtovat nämä tämmöiset, ei voi